Minna Canthin päivänä

Sukupuolten tasa-arvo kirjattiin YK:n peruskirjaan jo vuonna 1945. Tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä on silti tärkeä muistaa, että työ tasa-arvon eteen ei ole vielä valmis.

Suomessa miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero on edelleen yli 16 prosenttia. Tämä kertautuu niin naisten urakehitykseen ja eläkkeisiin kuin kansantalouteenkin. Tuoreimmassa tasa-arvobarometrissa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta toivoi ripeämpiä toimia perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi.

Valtaosa vastaajista toivoi, että miehet voisivat osallistua enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Huomionarvoista on se, että miehistä sukupuolestaan haittaa kokeneiden osuus on suurin juuri työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Toisin sanoen asenteet estävät edelleen miesten perhevapaiden käyttöä. Tämä näkyy tilastoissa: Suomessa isät käyttävät isyysvapaiden jälkeisistä vanhempainvapaista vain muutaman prosentin.

Tilanne vaatii joustavampia mahdollisuuksia perheen ja uran yhdistämiseen, joita tukisi kipeästi tarvittava perhevapaauudistus.

Perhevapaaudistuksen myötä kaikkien vanhempien mahdollisuudet käyttää perhevapaita tasapuolistuisivat ja joustavuus perhevapaiden ja työn yhdistämisessä kasvaisi. Uudistuksen myötä kaikkien halukkaiden vanhempien olisi suotavaa jäädä perhevapaille.

Tasa-arvo kehittää kasvua, ja työpaikat hyötyvät perhemyönteisyydestä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perheystävällisyys lisää hyvinvointia työyhteisössä, parantaa työnantajakuvaa, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja lisää organisaation tuottavuutta.

Jotta muutos on mahdollinen, työnantajia täytyy tukea. Työnantajan pitää voida palkata tehtävään pätevin hakija sukupuolesta huolimatta ja mahdollisia kuluja pelkäämättä.

Monia uudistuksia on tehty, kuten jo käytössä oleva kertakorvaus työnantajalle työntekijän raskaudesta. Jatkoksi tarvitaan muitakin toimia ja kokonaisvaltaista asenteiden uusiutumista.

Perheisiin liittyvien normien muuttamisen lisäksi tarvitaan lisää työelämän palkka-avoimuutta ja palkkauksen läpinäkyvyyden edistämistä. Myös eri alojen vahvaa sukupuolittumista pitää tarkastella edelleen.

On hienoa, että Suomessa naiset ovat kouluttautuneet ja päässeet nousemaan osaamistaan vastaaviin tehtäviin jatkuvasti paremmin. Itselleni omat isoäitini toimivat esimerkkeinä: He kouluttautuivat heti sotien jälkeen korkealle. Toinen teki uransa yliopiston amanuenssina ja toinen perheyritysketjussaan, molemmat Jyväskylässä. Tämän he tekivät perhettä ja uraa yhdistäen.

Heille ei kotona koskaan sanottu, etteivät he pystyisi, vaikka ajat olivat paikoin todella tiukat. Samoin he toimivat oman sukupolveni serkusparven kanssa: he loivat meihin uskon, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa oma polkunsa. Näin tulee olla nykypäivän Suomessa.

Kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin meillä käyttöön ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906, oli Suomi todellinen tasa-arvon edelläkävijä. Tälle sopiva jatkotavoite olisi tehdä Suomesta maailman tasa-arvoisin työmarkkina. Tässä meitä edellä ovat nyt Norja, Islanti ja Ruotsi. Kirittävää riittää, todellinen tasa-arvo vaatii tekoja. Jokaisen ei tarvitse olla aikansa Minna Canth, mutta ripaus hänen asennettaan on hyvä olla jokaisella takaraivossa – sukupuolesta riippumatta.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 19.3.2019.